Naks, naks, naks, tzzzzzzzzzzzzzzzz. Jännitteentasaaja pitää meteliä. Dushanben sähköverkossa ei kulje 220V vaan jotain väliltä 200V - 250V. Vaikka modeemin ja sähköverkon välissä on kyseinen naksutusta pitävä jännitestabilisaattori ja UPS-paristo, vähän väliä netti on pois päältä modeemin tiltatessa aika-ajoin. Lisäksi katossa roikkuvan sähkölampun kirkkaus elää jatkuvasti jännitteen vaihtelun mukana. Vähänkuin jossain sukellusveneessä.

Olen nyt parin päivän ajan syöttänyt dataa access-tietokantaan. Jippija jee. Toiset pääsee basaareihin haastatelemaan, mutta minä poika istun ja naputtelen... naps naps naps. Koulutin kaksi tadzikistanilaista ACTED assistenttia tekemään kyseistä hommaa, joten tämän iltapäivän olen istunut yksikseni täällä IT huoneessa hiomassa "network map"-kuvaa ja lisäksi olen tsättäillyt MSN:ssä ja surffaillut suomalaisten lehtien verkkosivuilla.

Eilen eräät tadzikistanilaiset IAESTE-tytöt (kaksoset) haastattelivat minua johonkin paikalliseen lehteen. Kysyivät miksi valitsin tadzikistanin, mitä tykkäsin, jne. Vastailin diplomaattisesti, enkä siis valittanut vesimelonien yliannostuksesta, liiallisesta uimisesta ja lorvailusta... IAESTEn viikonloppuohjelma on yleensä pitkälti samanlainen, kuten olen aiemmin maininnut. Silti he tekevät parhaansa, niissä puitteissa kun on mahdollista, joten päädyin kiittelemään ja ylistämään heidän työtään... Lisäksi annoin heille karmean passikuvan lehteä varten. Siinä lehdessä, johon juttu tulee, on ilmeisesti jokin palsta IAESTElle ja seuraavaksi siellä on sitten juttu suomalaisesta Veikko Pankakoskesta...

Tänään mennään diskoon. Tällä kertaa kyseessä ei ole ankea "Triada", jossa soi aina 80-luvun musa, ja ihmisiä on keskimäärin 10. Tarkoitus olisi mennä "Dior"-nimiseen paikkaan, joka on kuulemma aina täynnä. Huomenna mennään aamusta basaariin, ja illalla menemme tod. näk. "Salsa" -ravintolaan. Täytyy nyt kerran syödä oikein kunnolla ravintolassa. Suomalaisen mäkkiaterian hinnalla saa täällä kunnon ravintolaillallisen. Nyt se on tehtävä kun ei ole "stomach problemsejakaan."

Ja...
...Sunnuntaina suuntaamme Varzobin laaksoon. Uintia, vesimeloneita, rentoutumista aahh... Kyseessä on toinen kerta, kun menen sinne. Mutta todennäköisesti kyseessä on viimeinen kerta pitkäääään pitkääään aikaan, joten pakkohan se on kokea, kun se on vielä mahdollista!

TJ7